Käyttöluotto on suhteellisen lyhytkestoinen ja pienikokoinen laina. Käyttöluottoja tarjoavat muiden muassa pankit ja pikavippiyritykset. Käyttöluoton kohde voi periaatteessa olla mikä tahansa. Yleensä kohde on kuitenkin jokin arkinen hankinta. Eräissä tapauksissa käyttöluottoa voidaan kuitenkin käyttää jopa yrityksen perustamiseen.

Mikä on käyttöluotto?

Käyttöluotto on lyhytkestonen, lähinnä kulutusta varten haettava luotto. Sen maksuaika ei yleensä ole viittä vuotta pidempi eikä sen määrä tavallisesti ylitä muutamaa tuhatta euroa.

Tunnetuin käyttöluottojen tyyppi ovat pankkilainat ja luottokortit. Pikavipit ovat myös käyttöluottoja. Samoin osamaksut, kuten auton ostaminen osamaksulla, luetaan usein käyttöluotoiksi. Nykyään käyttöluottoja voi saada myös joiltakin verkkokaupoilta, kuten Ellokselta. Tällaiset luotot ovat yleensä korkotasoltaan suhteettoman kalliita lainoja, ja niillä on vaarana aiheuttaa shoppailua yli asiakkaan varallisuuden.

Käyttöluoton korko on yleensä 9-30 prosenttia, mutta pienten pikavippien todelliset vuosikorot voivat olla reippaasti yli 1000 prosenttia prosenttia. Jopa tätä korkeampia korkoja esiintyy. Koron suuruus määrittyy rahoitusyrityksen käyttämän viitekoron mukaisesti ja lisäksi siihen vaikuttavat asiakkaan arvioitu maksukyky, lainan suuruus, lainan sovittu takaisinmaksuaika sekä mahdolliset vakuudet, joita lainalle on annettu.

Lisäkuluja käyttöluotoille tulee luoton avaamisesta, joustoluottojen tapauksessa rahan nostamisesta käyttötilille sekä ihan vain rahoituksen tarjoajan omista käytännöistä. Esimerkiksi pikavippiyritykset voivat pyytää kohtuuttomia käsittelykuluja, sillä toisin kuin pankkilainan, pikavipin voi saada ilman suuremman taustatyön odottelemista hetkessä käteen. Tämä lisää lainan tarjoajan riskiä, jolloin on jossain määrin perusteltua korottaa kuluja ja korkoa.

Käyttöluotot ja laki

Vuodesta 2009 alkaen on ollut laitonta antaa luottoa kello 23 ja kello 7 välillä. Tämä johtuu tekstiviesti- eli pikalainojen määrän kasvusta. Yöllä, usein humalatilassa otetut pikavipit, muodostuivat sosiaaliseksi ongelmaksi, joten lainsäädäntö päivitettiin huomioimaan tämä ongelma. Laki on tarkoitettu lähinnä suitsimaan mahdollisia kiskureita. Pankkien toimintaan tämä määräys ei luonnollisesti mitenkään vaikuta.

Toinen tapa valvoa käyttöluottobisnestä, on vuoden 2010 määräys, jonka mukaan kulutusluottoja saavat myöntää vain yritykset, jotka on lisätty Etelä-Suomen Aluehallinnon rekisteriin. Tämä on ollut yksi tapa valvoa käsistä riistäytynyttä vippialaa.

Laki tukee käyttöluoton ottajaa myös muilla tavoilla Lain mukaan asiakas voi maksaa käyttöluottonsa takaisin aiemmin kuin sopimuksessa määriteltynä eräpäivänä. Tietyin ehdoin tämä voi vähentää asiakkaalle lainasta koituvia korko- ja ylläpitokuluja.

Käyttöluotot ja laki

Ennen kuin käyttöluotto myönnetään, siitä on tehtävä sopimus. Sopimuksen tulee sisältää ainakin tieto luoton määrästä tai luottorajasta. Siihen tulee olla kirjattuna kaikki luoton myöntämiseen, käyttämiseen ja ylläpitoon liittyvät kulut, luottohinta ja todellinen vuosikorko. Myös luoton erääntymispäivämäärä, maksuerien suuruus, takaisinmaksupäivät sekä muut mahdolliset ehdot kuuluu merkitä sopimukseen.